Kysymyksessä ei ole ylimääräinen rahaläjä, vaan kuluvan vuoden valtionosuus, jonka kunta on budjetoinut ja melkein kuluttanutkin jo ennen kuin vuosi on kunnolla alkanut.
Valtionosuuksilla tasataan kuntien välisiä eroja verokertymän ja kulujen suhteen. Tasausta tarvitaan, koska monen maalaiskunnan verotuloja vähentää työikäisen veroja maksavan väestön muutto isompiin keskuksiin ja kuluja lisäävät iäkkäiden tarvitsemat terveys- ja hoivapalvelut. Kunta tarvitsee välttämättä taloudellista tukea selvitäkseen lakisääteisistä velvoitteistaan. Tuki tulee riihikuivana rahana kunnan käyttövaroihin kuukausittain valtionosuutena.
Valtionosuuden määrittämisessä kolme eniten vaikuttavaa osaa ovat kunnan asukkaiden ikärakenne, sairastavuus ja verotulojen perusteella tehtävä valtionosuuden tasaus.
Lisäksi valtionosuuteen vaikuttaa työttömyysaste, kaksikielisyys, saamelaisuus, saaristoisuus, asukastiheys, koulutustausta, syrjäisyys ja työpaikkaomavaraisuus. Siirtymäsäännökset, jotka ovat seurauksia lainsäädännön muutoksista, lisäävät joidenkin kuntien valtionosuutta. Erikseen lasketaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus sekä kotikuntakorvaukset.
Laskennallisesta valtionosuudesta vähennetään kunnan omavastuuosuus, joka on noin 3600 euroa asukasta kohden vuodessa.
Valtionosuusjärjestelmää on yksinkertaistettu viime vuosina, mutta edelleen se on monimutkainen ja sisältäen päällekkäisiä komponentteja. Valtionosuuden määräytymisperusteita on nyt parikymmentä. Tänä vuonna uusina perusteina ovat toimeentulotuen siirto Kelalle ja kilpailukykysopimuksen vaikutus, joista ensimmäinen vähentää ja jälkimmäinen lisää valtionosuutta.
Espoossa valtionosuus on vain 78 euroa asukasta kohden vuodessa. Tämä on aika vähän kun sitä verrataan utsjokelaisten saamaan 5500 euroon asukasta kohden, mutta aika paljon, kun sitä verrataan Kauniaisiin, jossa valtionosuus on negatiivinen, eli kaupungin on maksettava valtiolle noin 100 euroa asukasta kohden. Kotikuntakorvaukset, jotka eivät ole varsinaista valtionosuutta, kääntävät Kauniaisten rahavirran kuitenkin niin että valtiolta tulee rahaa 200 euroa asukasta kohden vuodessa.
Lapsista aiheutuvat suuret päivähoito -ja koulukulut ja vanhukset tarvitsevat kalliita hoivapalveluja. Valtionosuuden ikärakenneosuuden laskemiseksi kunnan asukkaat jaetaan ikäluokkiin. Valtionosuus saadaan kertomalla ikäluokan perushinta asukkaiden määrällä. Esimerkiksi Espoossa on 3 560 vähintään 85 vuotta täyttänyttä henkilöä. Tämän ikäluokan perushinta on 19436 euroa, joten he kasvattavat valtionosuutta peräti 69 000 000 eurolla.
Ikärakenteen perusteella maksetaan eniten valtionosuutta Limingalle ja Tyrnävälle, jotka molemmat saavat noin 4400 euroa asukasta kohden vuodessa. Vähiten, noin 3000 euroa asukasta kohden, saavat Pelkosenniemi, Helsinki, Tampere ja Inari. Ero ääripäiden välillä on noin 1400 euroa asukasta kohden.
Alla olevaan taulukkoon on koottu valtionosuudet ikäluokittain Espoossa.
Ikä vuosissa | Henkilöä | €/henkilö | Yhteensä |
---|---|---|---|
alle 6v | 21877 | 8399 | 184 000 000 |
6v | 3608 | 8904 | 32 100 000 |
7-12 | 20971 | 7459 | 156 000 000 |
13-15 | 9342 | 12805 | 120 000 000 |
16-18 | 9135 | 4082 | 37 300 000 |
19-64 | 167389 | 1051 | 176 000 000 |
65-74 | 23673 | 2133 | 50 000 000 |
75-84v | 10243 | 5776 | 59 000 000 |
yli 84v | 3564 | 19436 | 69 000 000 |
Ikärakenne yhteensä | 269802 | 880 000 000 |
Väestön määrä ikäryhmittäin on laskettu 31.12.2015. Valtionosuuden laskennassa käytetään vuoden 2015 tilastotietoja.
Toinen tärkeä valtionosuuteen vaikuttava asia on sairastavuus, joka lasketaan kuntakohtaisen sairastavuuskertoimen avulla. Espoossa sairastuvuuskerroin on 0,63. Kuntakohtainen kerroin kuvaa sairastavuutta verrattuna koko Suomeen, jonka sairastavuuskerroin on tasan yksi. Eli Espoossa sairastetaan 37% vähemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. Terveintä väestö on Limingassa, jossa sairastuvuuskerroin on vain 0,62. Suurin kerroin ja sairain väestö on Rautavaaralla, jossa sairauksia on 2,04 kertaa enemmän kuin koko maassa keskimäärin. On selvää, että kuntalaisten ikärakenne vaikuttaa sairastavuuten.
Kerroin lasketaan tilastotietojen perusteella, jotka kerätään Tilastokeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Kansaneläkelaitokselta ja Eläketurvakeskuksesta. Laskennassa huomioidaan vakavien sairauksien kuten diabetes-, psykoosi-, sydän- ja syöpäpotilaiden sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä kunnassa.
Valtionosuus saadaan kertomalla ensin sairastavuuden perusosa, 1159 euroa, kunnan sairastavuuskertoimella (Espoossa 0,63) ja sitten kunnan asukkaiden määrällä (Espoossa 269802). Kertolaskun tuloksena Espoolle tulee sairastavuuden perusteella 196 miljoonaa euroa valtionosuutta.
Suurimmat erot valtionosuuksiin kuntien välille aiheuttaa verotulojen tasaus. Verotulojen tasauksessa siirretään rahaa valtiolta ja noin kolmeltakymmeneltä kunnalta, joissa asuu veronmaksukykyistä väestöä, muille kunnille. Asukasta kohti laskettuna suurin maksaja on Kauniainen, joka menettää valtionosuutta yli 1360 euroa asukasta kohti. Suurin hyötyjä on Merijärvi, joka saa 1400 euroa asukasta kohti. Näiden kuntien välille verotulojen tasauksesta syntyy eroa lähes 2800 euroa asukasta kohden.
Espoo joutui maksamaan verotulojen tasausta 640 euroa asukasta kohden vuodessa, yhteensä 172 000 000 euroa.
Verotulojen tasauksen laskenta on monimutkaisinta kaikista. Siinä verrataan kunnan verotuloja koko Suomen verotuloihin. Kunta saa valtionosuuteen lisäystä jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin koko maan keskiarvo. Lisäys on 80 prosenttia laskennallisen verotulon erotuksesta. Jos taas laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää koko maan keskiarvon, valtionosuutta pienennetään 30 prosenttia verotulojen erotuksesta lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Verorikkailta kunnilta kerätään vähemmän rahaa, kuin mitä sitä jaetaan köyhemmille kunnille. Valtio tasaa erotuksen omista verotuloistaan.
Tarkempia tietoja laskentaperusteista löytyy lakitekstistä.
Selitys | €/asukas | €/vuodessa |
---|---|---|
Ikärakenne | 3 280 | 880 000 000 |
Sairastavuus | 730 | 196 000 000 |
Verotulojen tasaus | - 640 | - 172 000 000 |
Muut | 420 | 114 000 000 |
Loput | - 1,06 | 8 300 000 |
Kunnan omavastuuosuus | -3627 | - 980 000 000 |
Vertailukelpoinen summa | 192 | 52 000 000 |
Kultuuri- ja opetustoimi | - 62 | - 16 600 000 |
Kotikuntakorvaus | - 53 | - 14 200 000 |
Maksettava valtionosuus | 78 | 20 900 000 |
Vertailukelpoinen summa tarkoittaa valtionosuutta, joka lasketaan kaikille kunnille samoilla perusteilla. Summaa voi verrata muiden kuntien saamaan valtionosuuteen. Kun tähän lisätään kulttuuri- ja opetustoimen valtionosuus ja kotikuntakorvaukset, saadaan maksatukseen tuleva valtionosuus.
Valtionosuuteen vaikuttavat vielä monet muut tekijät, jotka ovat koko maan tasolla melko pieniä, mutta yksittäisen kunnan kohdalla voivat olla ratkaisevan suuria. Laskentakaavat ovat monimutkaisia. Ne löytyvät Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta -laista.
Kunnan työttömyysaste vaikuttaa valtionosuuteen 20 eurosta 150 euroon asukasta kohden.
Kaksikielisyys on merkittävä valtionosuuden lisääjä ruotsinkielisissä kunnissa. Esimerkiksi Raasepori saa sen perusteella valtionosuutta yli 200 euroa asukasta kohden. Myös saamenkielisyys lisää valtionosuutta.
Vieraskielisten määrä lisää valtionosuutta tuntuvasti. Maahanmuuttajia vastanottavat kunnat saavat suuremman valtionosuuden.
Saaristolaisuuden katsotaan aiheuttavan kuluja, joita hyvitetään lisäämällä valtionosuutta. Puumalan kunta saa saaristolaisrahaa lähes miljoonan vuodessa. Muita saaristokuntia ovat Kustavi, Enonkoski, Sulkava, Hailuoto, Maalahti, Kemiönsaari ja Parainen.
Asukastiheys nostaa harvaan asuttujen Lapin kuntien valtionosuutta tuntuvasti. Inari saa harvan asutuksen vuoksi 5,3 miljoonaa ylimääräistä valtionosuutta. Se on lähes 1000 euroa asukasta kohden.
Koulutus tai pikemminkin sen puute lisää valtionosuutta enimmillään 80 eurolla asukasta kohti. Parhain koulutus on kempeleläisillä, jotka eivät saa koulutuksen perusteella valtionosuutta lainkaan.
Otsakkeen alle on kerätty iso joukko valtionosuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Suurin merkitys tässä ryhmässä veromenetysten kompensaatio, joka lasketaan jokaiselta vuodelta 2010-2017 erikseen. Yhteensä kompensaatiot vaikuttavat valtionosuuteen koko Suomessa 1600 miljoonan euron verran. Laskemista kompensaatioissa riittää, sillä vuoden 2017 veromenetyksen kompensaation suuruuteen vaikuttaa perustulo-, työtulo-, tulonhankinta-, eläketulo- ja kotitalousvähennysten korottamiset, asuntolainan korkovähennyksen rajaaminen, yrittäjävähennyksen käyttöönotto, valtionveron eläketulon vähennys ja ATI-tarkistus.
Suuret merkitykset ovat kilpailukykysopimuksen kompensaatiolla ja perustoimeentulon
siirrolla Kelaan. Nämä yhdessä vähentävät kuntien saamaa valtionosuutta
lähes 700 miljoonalla eurolla.
Työpaikkaomavaraisuus vaikuttaa kaikkien kuntien valtionosuuteen. Tällä perusteella rahaa jaetaan 200 miljoonaa euroa.
Osa kunnista saa tukea syrjäisyyden perusteella ja saamelaisten kotiseutualueen kunnat saavat myös merkittävää tukea. Kokonaisuudessaan nämä tuet ovat pieniä, mutta niitä saaville kunnille hyvin tärkeitä.
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus määräytyy kunnan ylläpitämien oppilaitosten ja niissä olevien opiskelijoiden määrän perusteella. Tämä osuus ei ole vertailukelpoinen kuntien välillä, sillä kuntayhtymien hallinnassa olevien ja itsenäisten oppilaitosten rahoitus tulee suoraan valtiolta. Esimerkiksi Kajaanin ja Kuopion välille syntyy kymmenien miljoonien ero valtionosuuteen, koska Kajaani ylläpitää ammatillisia oppilaitoksia ja saa rahaa niistä, mutta Kuopiossa ammatilliset oppilaitokset toimivat Savon koulutuskuntayhtymässä, joka saa rahat suoraan valtiolta.
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta vähennetään kunnan omavastuuosuus, joka on 254 euroa asukasta kohden. Tämän vuoksi valtaosalle kunnista valtionosuus on negatiivinen eli pienentää valtionosuuden kokonaissummaa.
Peruskoulujen rahoitus lasketaan ikärakenteen perusteella, eikä se siten näy tässä osuudessa.
Kotikuntakorvausta maksetaan silloin, kun lapsi tai nuori suorittaa oppivelvollisuuttaan muualla kuin kotikunnassaan. Kotikunta on velvollinen korvaamaan opetuksesta kunnalle, jossa opetus tapahtuu. Useimmiten kunnan nuoria opiskelee muualla ja samaan aikaan muualta tulleita opiskelee kunnan kouluissa. Näiden erotus lisää tai vähentää valtionosuutta.
Kuntaliiton sivuilta löytyy mainio exel-taulukko valtionosuuksista.
Valtiovarainministeriön exel -taulukosta puuttuvat opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet.
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet kunnittain ja oppilaitoksittain
Ajantasainen laki 2009/1704 valtionosuuksista
Pauli Savolainen 10.2.2017
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitustaKokemuksia neljästä yrityksestä, kun omakotitalon peltikattoa uusittiin.
Uusista autoista 2 100 voidaan tankata pistorasiasta.
Korona lisäsi Espoossa työttömien ja lomautettujen lukumäärä 20 000 henkilöllä kahdessa kuukaudessa.
Kymmenkunta kuntaa sai koronatukea yli 300 euroa asukasta kohde. Espoo kuuluu tähän pieneen joukkoon.
Tuloveroprosentti, vanhalta nimeltään veroäyri, on noussut Espoossa vain 0,25 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.
Vuosittain päättyy keskimäärin 1 500 espoolaisen elämä. Paljonko enimmillään korona lisäisi kuolleisuutta Espoossa?
Uusi myyntiopas yksityishenkilölle, joka aikoo itse myydä autonsa.
Tilastokeskus ennustaa väestökatoa lähes kaikkiin kuntiin tulevina vuosikymmeninä, mutta Espoon asukasluvun ennakoidaan kasvavan reilusti.
Veikkus kahmii Espoon köyhimmiltä rahaa 18 000 000 euroa rahapeliautomaateilla.
Europarlamenttivaalit eivät juuri kiinnostaneet äänestäjiä. Eduskuntavaaleissa äänestysvilkkaus oli 72 %, mutta EU-vaaleissa vain 43 %
Perusuomalaiset ovat tehneet oman laskelmansa maahanmuuttajista aiheutuvista kuluista veronmaksajille.
Viimeisen vuoden kuluessa Espoossa työttömyys on vähentynyt 0,6 prosenttiyksikköä. Koko Suomessa työttömyys on vähentynyt 0,9% samassa ajassa. Espoossa työttömyyden kehitys on ollut keskimääräistä kehnompaa.
Maailmalta on tullut paljon pakolaisia ja muita muuttajia Suomeen. Espookin on saanut heistä osansa.
Espoossa työttömyys on vähentynyt reippaasti viimeisen vuoden luluessa, mutta vähentyminen on ollut pienempää kuin kaikissa kunnissa keskimäärin.
Millaisia kesäteatteriesityksiä on tarjolla Espoossa ja lähikunnissa?
Keskimäärin yksi kolmestatuhannesta on intersukupuolinen. Espoossa asunee 60 - 130 intersukupuolista henkilöä.
Syntyvyys on ollut pienempää viimeksi 150 vuotta sitten suurten nälkävuosien aikaan.
Espoolaisista yrityksistä 5 100 tuotti voittoa. Ne maksoivat yhteensä 440 000 000 euroa yhteisöveroja.
Moni espoolainen on jättänyt kotikuntansa lisäksi kotimaansa ja muuttanut ulkomaille työn, puolison tai seikkailun perässä.
Presidentinvaalien hopeasijasta taisteltiin Espoossakin, mutta Sauli Niinistön ykkösasema ei ollut uhattuna yhdessäkään kunnassa.
Espoolaisista käytti äänioikeutettaan 145 000 henkilöä, mikä vastaa 76 prosentin osuutta kaikista äänestäjistä.
Ennakkoäänestämässä kävi 33 prosenttia espoolaisista äänioikeutetuista. Äänioikeus on 192 000 espoolaisella ja näistä 63 000 äänesti presidenttiä ennakkoon.
On yksi verolaji, jonka kiertämminen onnistuu vain hautausmaalla. Tuo vero tuotti Espoolle viime vuonna 120 000 000 euroa
Espoo kuuluu niihin noin sataan kuntaa, joissa työttömyys on lisääntynyt reilusti toukokuusta kesäkuuhun.
Erityisesti pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on kasvanut.
Kaksi kolmesta käytti Espoossa äänioikeuttaan. Ännestysvilkkaus oli keskitasoa koko Suomeen verrattuna.
Espoossa äänestettiin ennakkoon harvinaisen laiskasti.
Kaksi kolmasosaa espoolaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon, mutta osuus pienenee jatkuvasti.
Kun Espoossa on 270 000 asukasta ja valtio maksaa jokaisesta kuntalaisesta 78 euroa, niin kunta saa selvää rahaa 20,9 miljoonaa euroa, mutta laskentasäännöt ovat monimutkaiset.
Väestön keski-ikä vaihtelee postinumeroalueittain yllättävästi.
Useimpia auton omistajia kiinnostaa tietää, paljonko auto kuluttaa polttoainetta. Nyt kulutuksen seuraaminen on helppoa
Mistä löydän nuohoojan, kirvesmiehen tai hierojan, kun puuttuu vanha keksintö, puhelinluettelo.
Kotikunta.fi on uusi Espoon puhelinluettelo ja paljon enemmän.
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitusta