Ly-tunnus | Yritys | Verotettava tulo | Verot | Vero % |
---|---|---|---|---|
0132825-1 | Huittisten Säästöpankki | 2 320 000 | 470 000 | 20 |
2118801-4 | Satarehu Oy | 820 000 | 168 000 | 20 |
0870983-1 | Satapirkan Sähkö Oy | 780 000 | 159 000 | 20 |
2406791-2 | Mediset Hoivarakentajat Oy | 780 000 | 159 000 | 20 |
2078150-2 | BroiCo Oy | 620 000 | 128 000 | 20 |
2181178-5 | Konepaja Survonen Oy | 480 000 | 99 000 | 20 |
0861117-2 | Huittisten Säästömarket Oy | 450 000 | 90 000 | 20 |
0686965-5 | Jarttu Oy | 430 000 | 88 000 | 20 |
0493658-6 | Kakkostien Auto Oy | 410 000 | 84 000 | 20 |
2278401-0 | Scanding Oy | 410 000 | 83 000 | 20 |
0194379-9 | Lännen Tilitoimisto Oy | 282 000 | 57 000 | 20 |
0505746-0 | AgriNisu Oy | 273 000 | 56 000 | 21 |
2212427-4 | Metsä KTK Oy | 270 000 | 55 000 | 20 |
2150303-7 | Sähkötyö Mäki Oy | 255 000 | 52 000 | 20 |
0297582-1 | Kiviniityn Auto- ja Maatalouskonehuolto Oy | 240 000 | 49 000 | 20 |
0935391-0 | Saaga Asunnot Oy | 239 000 | 49 000 | 20 |
2663987-3 | Ollin Tila Oy | 237 000 | 48 000 | 20 |
1947360-9 | Kuorma-autokorjaamo Mäkelä Oy | 215 000 | 44 000 | 20 |
0144517-5 | Vampulan Osuuspankki | 207 000 | 42 000 | 20 |
2023778-5 | Satahoiva Oy | 199 000 | 41 000 | 20 |
0938814-4 | Huittisten Ryhmärakentajat Oy | 198 000 | 40 000 | 20 |
0825769-5 | Metalli ja Lvi Lundgren Oy | 197 000 | 40 000 | 20 |
1002949-9 | Emomylly Oy | 196 000 | 40 000 | 20 |
0839942-3 | Härkäpakari Oy | 187 000 | 38 000 | 20 |
1947673-8 | Huittisten Tilausliikenne Oy | 180 000 | 36 600 | 20 |
2342344-4 | Asumis- ja Kuntoutumisyksikkö Puistonlaita Oy | 169 000 | 34 400 | 20 |
0955977-5 | Palvelutalo Kotiranta Oy | 168 000 | 34 100 | 20 |
1542906-1 | Puunkorjuu Rekola Oy | 162 000 | 32 800 | 20 |
1501145-8 | Resykli Oy | 158 000 | 32 300 | 20 |
0705332-4 | Huittisten Lämpö Oy | 155 000 | 31 600 | 20 |
Yrityksen nimeä klikkaamalla pääsee Google -hakuun, jossa ensimmäisenä on linkki Asikastiedon sivuille kyseisen yrityksen taloustilanteesta muutamalta viimevuodelta.
Katso kaikki 510 Huittisen yritystä tästä linkistä. Sieltä löytyvät myös tappiollisten yritysten tiedot.
Yrityksen voittoa verotetaan kahteen kertaan, ennenkuin omistaja pääsee nauttimaan rahoista. Ensiksi osakeyhtiön on maksettava tuloksestaan eli voitostaan 20 % yhteisöveroa. Seuraavaksi, kun osakeyhtiö jakaa voittoaan osinkona, joutuu osingon nostaja maksamaan pääomaveroa osingosta. Osingoista maksettava pääomaveroprosentti on enintään 34 %. Pääomaveroprosentti riippuu yrityksen varallisuudesta eli verottajan laskemasta matemaattisesta arvosta, osingon määrästä ja siitä, onko osinkoja maksava yritys listautunut pörssiin.
Omassa yrityksessään työskentelevä osakeyhtiön omistaja pystyy valitsemaan, kuinka paljon hän ottaa yrityksestä palkkaa ja minkä verran nostaa osinkoa. Jos yrittäjä ottaa ison palkan, yrityksen voitto jää pienemmäksi, eikä yrittäjä voi nostaa osinoa. Koska palkkaa ja osinkotuloja verotetaan eri säännöillä, tavallisesti yrittäjä pyrkii jakamaan tulonsa niin että verot kokonaisuudessaan olisivat mahdollisimman pienet. Verojen optimointi ei kuitenkaan ole kovin tehokasta, sillä sekä osinko- että palkkatuloja verotetaan ankarasti.
Suuret monessa maassa toimivat yritykset pyrkivät näyttämään tulosta ja voittoa siellä missä yhteisöverotus on matalimmalla. Esimerkiksi Virossa yhteisöveroprosentti on tasan nolla, kun meillä Suomessa se on 20 %. Televisiossa 12.3.2018 esitetyn MOT -ohjelman mukaan verottaja on viimevuosina puuttunut tällaiseen suuryritysten verokeinotteluun yhteensä 1,5 miljardin euron mätkyillä.
Valtaosa yrityksistä on kuitenkin tunnollisia veronmaksajia. Esimerkiksi Supercell -yhtiö maksoi yhteisöveroja 180 miljoonaa ja lisäksi yhtiön myynnistä Kiinaan on seurannut 670 miljoonan verot. Siten Supercell tuotti valtiolle 850 miljoonaa yhteisöveroa vuonna 2016.
Pauli Savolainen 14.3.2018
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitustaKokemuksia neljästä yrityksestä, kun omakotitalon peltikattoa uusittiin.
Uusista autoista 24 voidaan tankata pistorasiasta.
Korona lisäsi Huittisissa työttömien ja lomautettujen lukumäärä 370 henkilöllä kahdessa kuukaudessa.
Huittinen sai 237 euroa asukasta kohden koronatukea. Se on jää paljon alle Suomen keskiarvon.
Tuloveroprosentti, vanhalta nimeltään veroäyri, on noussut Huittisissa maltillisesti 1,25 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.
Vuosittain päättyy keskimäärin 150 huittislaisen elämä. Paljonko enimmillään korona lisäisi kuolleisuutta Huittisissa?
Uusi myyntiopas yksityishenkilölle, joka aikoo itse myydä autonsa.
Tilastokeskus ennustaa väestökatoa lähes kaikkiin kuntiin tulevina vuosikymmeninä.
Veikkus kahmii Huittisen köyhimmiltä rahaa 1 800 000 euroa rahapeliautomaateilla.
Europarlamenttivaalit eivät juuri kiinnostaneet äänestäjiä. Eduskuntavaaleissa äänestysvilkkaus oli 72 %, mutta EU-vaaleissa vain 43 %
Perusuomalaiset ovat tehneet oman laskelmansa maahanmuuttajista aiheutuvista kuluista veronmaksajille.
Viimeisen vuoden kuluessa Huittisissa työttömyys on vähentynyt 1,1 prosenttiyksikköä. Koko Suomessa työttömyys on vähentynyt 0,9% samassa ajassa. Huittisissa työttömyyden kehitys on ollut vähän keskimääräistä huonompaa.
Maailmalta on tullut paljon pakolaisia ja muita muuttajia Suomeen. Huittinenkin on saanut heistä osansa.
Huittisissa työttömyys on vähentynyt reippaasti viimeisen vuoden luluessa, mutta vähentyminen on ollut pienempää kuin kaikissa kunnissa keskimäärin.
Millaisia kesäteatteriesityksiä on tarjolla Huittisissa ja lähikunnissa?
Keskimäärin yksi kolmestatuhannesta on intersukupuolinen. Huittisissa asunee muutama intersukupuolinen henkilö.
Syntyvyys on ollut pienempää viimeksi 150 vuotta sitten suurten nälkävuosien aikaan.
Huittislaisista yrityksistä 221 tuotti voittoa. Ne maksoivat yhteensä 3 570 000 euroa yhteisöveroja.
Moni huittislainen on jättänyt kotikuntansa lisäksi kotimaansa ja muuttanut ulkomaille työn, puolison tai seikkailun perässä.
Presidentinvaalien hopeasijasta taisteltiin Huittisissakin, mutta Sauli Niinistön ykkösasema ei ollut uhattuna yhdessäkään kunnassa.
Huittislaisista käytti äänioikeutettaan 5 700 henkilöä, mikä vastaa 70 prosentin osuutta kaikista äänestäjistä.
Ennakkoäänestämässä kävi 38 prosenttia huittislaisista äänioikeutetuista. Äänioikeus on 8 200 huittislaisella ja näistä 3 130 äänesti presidenttiä ennakkoon.
On yksi verolaji, jonka kiertämminen onnistuu vain hautausmaalla. Tuo vero tuotti Huittisille viime vuonna 2 300 000 euroa
Huittinen kuuluu niihin noin sataan kuntaa, joissa työttömyys on lisääntynyt reilusti toukokuusta kesäkuuhun.
Erityisesti pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on kasvanut.
Kaksi kolmesta käytti Huittisissa äänioikeuttaan. Ännestysvilkkaus oli keskitasoa koko Suomeen verrattuna.
Ennakkoäänestys ei kiinnostanut huittislaisia .
Neljä viidestä huittislaisesta kuuluu luterilaiseen kirkkoon, mutta osuus pienenee hitaasti.
Kun Huittisissa on 10 500 asukasta ja valtio maksaa jokaisesta kuntalaisesta 2 500 euroa, niin kunta saa selvää rahaa 26,2 miljoonaa euroa, mutta laskentasäännöt ovat monimutkaiset.
Väestön keski-ikä vaihtelee postinumeroalueittain yllättävästi.
Useimpia auton omistajia kiinnostaa tietää, paljonko auto kuluttaa polttoainetta. Nyt kulutuksen seuraaminen on helppoa
Mistä löydän nuohoojan, kirvesmiehen tai hierojan, kun puuttuu vanha keksintö, puhelinluettelo.
Kotikunta.fi on uusi Huittisen puhelinluettelo ja paljon enemmän.
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitusta