Demokraattisen yhteiskunnan peruspilari on äänioikeus ja sen noudattamatta jättäminen on uhka tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. Kärsämäkeläiset käyttivät kansalaisoikeuttaan eduskuntavaaleissa kohtuullisesti. Silloin äänesti 69 prosentia äänioikeutetuista. Reilua kuukautta myöhemmin EU-vaaleissa oikeudesta oli tullut laistettava velvollisuus ja vaaliuurnille vaivautui vain enää 40 prosenttia äänioikeutetuista.
Koko Suomessa eeuroparlamenttivaalien äänestysaktiivisuus oli noin 30% yksikköä pienempi kuin eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus. EU-vaaleissa äänioikeuttaan käytti 43 % ja eduskuntavaaleissa 72 % Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Kun äänestysaktiivisuus ei jakaantunut maantieteellisesti tasan, se aiheutti jonkinlaisen demokratiavajeen europarlamentaarikkojen valinnassa.
Helsingissä ja Espoossa äänestysvilkkaus oli 55 % luokkaa. Myös Turussa ja Tampereella ylitettiin reilusti koko maan keskiarvo, 43 %. Kauniaisissa olivat ahkerimmat äänestäjät, sillä siellä 70 % äänioikeutetuista äänesti eurovaaleissa.
Passiivisia äänestäjiä oli erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen pienissä kunnissa. Pieksämäellä, Varkaudessa, Kuusamossa, Imatralla sekä kymmenissä pienissä maalaiskunnissa vain noin kolmasosa äänioikeutetuista vaivautui vaaliuurnalle.
Suurten kaupunkien äänestysaktiivisuus hyödytti erityisesti Vihreitä ja Kokoomusta. Maalaiskuntien passiivisuudesta kärsi eniten Keskustapuolue, joka menetti kolmesta europarlamenttiedustajasta yhden ja sai historiansa huonoimman vaalituloksen. Alueellinen äänestysaktiivisuuden vaihtelu aiheutti näissä EU-vaalissa paikkajaossa tuntuvan demokratiavajeen.
Toisen tyylisestä demokratiavajeesta kärsi Sari Essayah, jonka henkilökohtainen äänimäärä ylitti reilusti monen parlamenttiin valitun äänimäärän, mutta KD:n puolueäänet eivät riittäneet yhteenkään parlamenttipaikkaan.
Koko Suomesta löytyy vain yksi kunta, jossa EU-vaaleihin osallistuttiin ahkerammin kuin eduskuntavaaleihin. Ahvenanmaalaisen Sottungan 82 äänioikeutetusta äänesi EU-vaalissa 48 henkilöä ja eduskuntavaaleissa 45 henkilöä. Ahvenanmaalaiset äänestivät muutoinkin ahkerasti EU-vaaleissa ja varmistelivat siten RKP:n ehdokkaan Nils Thorvaldsin pääsyä europarlamenttiin.
Parissakymmenessä kunnassa äänestysaktiivisuus EU-vaaleissa oli alle puolet eduskuntavaalien äänestysaktiivisuudesta. Tällaisia kuntia olivat esimerkiksi Outokumpu, Pudasjärvi ja Ilomantsi. Siikajokelaisista äänesti eduskuntavaaleissa 2800 ja EU-vaaleissa vain 1200 henkilöä. Kunnassa on noin 3800 vaalikelpoista asukasta.
Kuviossa on EU-vaalien äänestysaktiivisuus tummansinisenä pylväänä ja eduskuntavaalien vaaleansinisenä pylväänä. Numeroilla on äänestysaktiivisuus prosentteina molemmissa vaaleissa. Kuviosta selviää, että Kärsämäellä EU-vaaleissa äänesti 40 ja eduskuntavaaleissa 69 prosenttia kuntalaisista.
EU-vaalit Kärsämäki
Eduskuntavaalit Kärsämäki
Pauli Savolainen 29.5.2019
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitustaKokemuksia neljästä yrityksestä, kun omakotitalon peltikattoa uusittiin.
Uusista autoista 2 voidaan tankata pistorasiasta.
Korona lisäsi Kärsämäellä työttömien ja lomautettujen lukumäärä 70 henkilöllä kahdessa kuukaudessa.
Kärsämäki sai 238 euroa asukasta kohden koronatukea. Se on jää paljon alle Suomen keskiarvon.
Tuloveroprosentti, vanhalta nimeltään veroäyri, on noussut Kärsämäellä maltillisesti 0,75 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.
Vuosittain päättyy keskimäärin 34 kärsämäkeläisen elämä. Paljonko enimmillään korona lisäisi kuolleisuutta Kärsämäellä?
Uusi myyntiopas yksityishenkilölle, joka aikoo itse myydä autonsa.
Tilastokeskus ennustaa väestökatoa lähes kaikkiin kuntiin tulevina vuosikymmeninä.
Veikkus kahmii Kärsämäen köyhimmiltä rahaa 360 000 euroa rahapeliautomaateilla.
Europarlamenttivaalit eivät juuri kiinnostaneet äänestäjiä. Eduskuntavaaleissa äänestysvilkkaus oli 72 %, mutta EU-vaaleissa vain 43 %
Perusuomalaiset ovat tehneet oman laskelmansa maahanmuuttajista aiheutuvista kuluista veronmaksajille.
Viimeisen vuoden kuluessa Kärsämäellä työttömyys on vähentynyt 1,1 prosenttiyksikköä. Koko Suomessa työttömyys on vähentynyt 0,9% samassa ajassa. Kärsämäellä työttömyyden kehitys on ollut vähän keskimääräistä huonompaa.
Maailmalta on tullut paljon pakolaisia ja muita muuttajia Suomeen. Kärsämäkikin on saanut heistä osansa.
Kärsämäellä työttömyys on vähentynyt reippaasti viimeisen vuoden luluessa, mutta vähentyminen on ollut pienempää kuin kaikissa kunnissa keskimäärin.
Millaisia kesäteatteriesityksiä on tarjolla Kärsämäellä ja lähikunnissa?
Keskimäärin yksi kolmestatuhannesta on intersukupuolinen. Kärsämäkeläisista yksi tai kaksi lienee intersukupuolisia.
Syntyvyys on ollut pienempää viimeksi 150 vuotta sitten suurten nälkävuosien aikaan.
Kärsämäkeläisista yrityksistä 43 tuotti voittoa. Ne maksoivat yhteensä 680 000 euroa yhteisöveroja.
Moni kärsämäkeläinen on jättänyt kotikuntansa lisäksi kotimaansa ja muuttanut ulkomaille työn, puolison tai seikkailun perässä.
Presidentinvaalien hopeasijasta taisteltiin Kärsämäelläkin, mutta Sauli Niinistön ykkösasema ei ollut uhattuna yhdessäkään kunnassa.
Kärsämäkeläisista käytti äänioikeutettaan 1 380 henkilöä, mikä vastaa 69 prosentin osuutta kaikista äänestäjistä.
Ennakkoäänestämässä kävi 42 prosenttia kärsämäkeläisista äänioikeutetuista. Äänioikeus on 2 000 kärsämäkeläisella ja näistä 840 äänesti presidenttiä ennakkoon.
On yksi verolaji, jonka kiertämminen onnistuu vain hautausmaalla. Tuo vero tuotti Kärsämäelle viime vuonna 600 000 euroa
Kärsämäki kuuluu niihin noin kolmeenkymmeneen kuntaa, joissa työttömyys on vähentynyt reilusti toukokuusta kesäkuuhun.
Erityisesti pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on kasvanut.
Kaksi kolmesta käytti Kärsämäellä äänioikeuttaan. Ännestysvilkkaus oli keskitasoa koko Suomeen verrattuna.
Kolmannes kärsämäkeläisista ei malttanut odottaa äänestyspäivää.
Yhdeksän kymmenestä kärsämäkeläisesta kuuluu luterilaiseen kirkkoon ja väheneminen on hidasta.
Kun Kärsämäellä on 2 660 asukasta ja valtio maksaa jokaisesta kuntalaisesta 4 200 euroa, niin kunta saa selvää rahaa 11,2 miljoonaa euroa, mutta laskentasäännöt ovat monimutkaiset.
Väestön keski-ikä vaihtelee postinumeroalueittain yllättävästi.
Useimpia auton omistajia kiinnostaa tietää, paljonko auto kuluttaa polttoainetta. Nyt kulutuksen seuraaminen on helppoa
Mistä löydän nuohoojan, kirvesmiehen tai hierojan, kun puuttuu vanha keksintö, puhelinluettelo.
Kotikunta.fi on uusi Kärsämäen puhelinluettelo ja paljon enemmän.
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitusta