Niinistön voitto oli ylivoimainen, mutta kakkossijasta käytiin kunnittain verinen taistelu. Valtakunnallinen kakkonen, Pekka Haavisto, keräsi pääosan äänistään pääkaupunkiseudulta ja isoista kaupungeista. Pienemmissä kunnissa hän jäi tulosluettelon häntäpäähän.
Paavo Väyrynen ja Matti Vanhanen taistelivat kakkostilasta rinta rinnan maalaiskunnissa.
Laura Huhtasaarella ja Merja Kyllösellä oli omat kannattaja-alueensa, joissa he ottivat kakkospaikan haltuunsa.
Monissa ruotsinkielissä kunnissa Nils Thorvalds pääsi hopeasijalle, vaikka olikin viimeisenä koko maan ääniä laskettaessa.
Tuula Haatainen oli ainoa ehdokas, joka ei yltänyt missään hopealle, mutta tasainen kannatus ympäri maata toi hänelle valtakunnallisesti kuudennen sijan.
Matti Vanhanen sai Rautalammelta 157 ääntä, mikä on 9 prosenttia kaikista äänistä.
Kuvio vertaa äänten jakautumaa ehdokkaiden kesken Rautalammella ja koko Suomessa. Tummansiset pylväät kuvaavat ehdokkaan ääniosuutta Rautalammella ja vaaleansiniset ääniosuutta valtakunnallisesti. Prosentit on laskettu Rautalammen äänten jakautumisesta. Kaikki lukemat ovat pyöristettyjä.
Rautalammen eri alueiden äänimääriä voi tarkastella Ylen vaalitulospalvelu, Rautalampi -sivustolta.
Virallisesta tulospalvelusta löytyy myös aikaismpien vaalien tilastot: Oikeusministeriön, vaalitilastot.
Valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö keräsi 1,88 miljoonaa ääntä, mikä vastasi 63 prosenttia annetuista äänistä. Suosituin hän oli Luodossa, jossa 84 % äänesti häntä. Kotikunnassaan Salossa hänen kannatuksensa oli 73 prosenttia. Alle viidenkymmenen prosentin hänen kannatuksensa jäi kuudessatoista kunnassa eri puolilla Suomea. Pienintä kannatus oli Tervolassa, mutta sielläkin häntä äänestettiin 44% osuudella.
Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto menetti kannatustaan edellisistä vaaleista. Silloin ensimmäisellä kierroksella Haavistoa kannatti 19 % äänestäjistä, mutta nyt vain 12 %. Edelleen kuitenkin 370 000 äänestäjää piti häntä sopivimpana presidentiksi. Haavisto oli erityisen suosittu Helsingissä, jossa hän sai 26% äänistä. Myös muissa isoissa kaupungeissa hänellä oli vankka kannattajakunta. Ahvenanmaalla ja ruotsinkielisillä alueilla Haavisto oli suosittu ja ylti monin paikoin yli 10 prosentin kannatukseen. Haavisto saa vähän ääniä pienistä maalaispaikkakunnista. Evijärvellä, Karijoella, Halsuassa ja Alajärvellä hänen kannatuksensa oli yhden-kahden prosentin luokkaa.
Perussuomalaisten ehdokkaan Laura Huhtasaaren kannatus oli jokseenkin tasaisesti jakautunut ympäri maata. Hän oli suosittu Pomarkussa ja Kihniössä, mutta niissäkään hänen suosionsa oli vain 15 prosentin luokkaa. Ruotsinkieliset alueet eivät pitäneet Huhtasaarta parhaana ehdokkaana. Kahdessa pienessä Ahvenanmaan kunnassa hän jäi kokonaan ilman ääniä. Huhtasaaren äänisaalis oli 207 000 ääntä, mikä on 6,9 % annetusta äänistä.
Oman valitsijayhdistyksensä ehdokas Paavo Väyrynen saavutti suurimman suosion kotikunnassaan Keminmaalla, jossa joka neljäs äänesti häntä. Noin 20 % osuuteen Väyrynen pääsi lukuisissa Pohjois-Suomen kunnissa. Kokonaan ilman ääniä Väyrynen jäi Sottungassa ja vähän ääniä hän sai Ahvenanmaalla sekä ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Paavo Väyrynen sai 185 000 ääntä, mikä vastaa 6,2 % osuutta annetuista äänistä.
Keskustapuolueen Matti Vanhanen jäi vaalissa mitalisijojen ulkopuolelle 4,1 % osuudella ja 122 000 äänellä. Parhainta menestys oli Halsualla, Perhossa ja Reisjärvellä, joissa joka neljäs äänesti Vanhasta. Myös muualla Pohjanmaalla Vanhasta äänestettiin ahkerasti. Sottungassa Vanhanen jäi kokonaan ilman ääniä ja muissakin Ahvenanmaan kunnissa äänisaalis oli olematon.
Sosiaalidemokraattisen puolueen ehdokas Tuula Haatainen ei yltänyt huippusuosoon missään kunnassa, mutta kannatus oli tasaisen vahvaa ympäri Suomea. Eniten häntä kannatettiin Kaskisissa ja Harjavallassa, joissa molemmissa noin seitsemän prosenttia äänestäjistä piti Haataista sopivimpana presidentiksi. Ahvenanmaan pienissä kunnissakin hän sai vähintään yhden äänen jokaisessa. Äänestäjistä 3,2 % piti Tuula Haataista sopivimpana presidentiksi. Osuus syntyi 97 000 äänellä.
Vasemmistoliiton ehdokas menestyi parhaiten kotikunnassaan Suomussalmella, jossa 17 % äänestäjistä kannatti häntä. Kolarissa, Puolangalla, Paltamossa ja Hyrynsalmella hänen kannatuksensa nousi kymmenen prosentin kieppeille, mutta parissa pienessä Ahvenanmaan kunnassa hän jäi jopa kokonaan ilman ääniä. Merja Kyllönen sai 90 000 ääntä, mikä vastaa 3 prosentin osuutta äänestäjistä.
Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaana Torvalds menestyi ruotsinkielisissä kunnissa jopa erittäin hyvin. Korsnäsissä ja Närpiössä joka kolmas äänesti Torvaldsia presidentiksi. Vastaavasti Torvalds jäi kokonaan ilman ääniä Hyrynsalmella, Kinnulassa ja muutamassa muussa kunnassa. Torvalds on kielitaitoisin ehdokas. Hän puhuu sujuvasti ruotsia, suomea, venäjää, saksaa ja englantia. Nils Torvalds sai 45 000 ääntä, mikä vastaa 1,5 % osuutta äänestäneistä.
Pauli Savolainen 3.2.2018
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitustaKokemuksia neljästä yrityksestä, kun omakotitalon peltikattoa uusittiin.
Fossiiliset voimanlähteet pitivät pintansa, sillä yksikään auto ei käyttänyt sähköä voimanlähteenä.
Korona lisäsi Rautalammella työttömien ja lomautettujen lukumäärä 70 henkilöllä kahdessa kuukaudessa.
Rautalampi sai 235 euroa asukasta kohden koronatukea. Se on jää paljon alle Suomen keskiarvon.
Tuloveroprosentti, vanhalta nimeltään veroäyri, on noussut Rautalammella 1,50 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.
Vuosittain päättyy keskimäärin 60 rautalampelaisen elämä. Paljonko enimmillään korona lisäisi kuolleisuutta Rautalammella?
Uusi myyntiopas yksityishenkilölle, joka aikoo itse myydä autonsa.
Tilastokeskus ennustaa väestökatoa lähes kaikkiin kuntiin tulevina vuosikymmeninä.
Veikkus kahmii Rautalammen köyhimmiltä rahaa 500 000 euroa rahapeliautomaateilla.
Europarlamenttivaalit eivät juuri kiinnostaneet äänestäjiä. Eduskuntavaaleissa äänestysvilkkaus oli 72 %, mutta EU-vaaleissa vain 43 %
Perusuomalaiset ovat tehneet oman laskelmansa maahanmuuttajista aiheutuvista kuluista veronmaksajille.
Rautalampi on yksi niistä kolmestakymmenestä kunnasta, joissa työttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikan. Rautalammella työttömyys kasvoi vuodessat 0,3 prosenttiyksikköä kun taas koko Suomessa työttömyys on vähentynyt 0,9% samassa ajassa.
Maailmalta on tullut paljon pakolaisia ja muita muuttajia Suomeen. Rautalampikin on saanut heistä osansa.
Rautalammella työttömyys on vähentynyt reippaasti ja edustaa keskimääräistä tasoa koko Suomessa.
Millaisia kesäteatteriesityksiä on tarjolla Rautalammella ja lähikunnissa?
Keskimäärin yksi kolmestatuhannesta on intersukupuolinen. Rautalampelaisista yksi tai kaksi lienee intersukupuolisia.
Syntyvyys on ollut pienempää viimeksi 150 vuotta sitten suurten nälkävuosien aikaan.
Rautalampelaisista yrityksistä 53 tuotti voittoa. Ne maksoivat yhteensä 353 000 euroa yhteisöveroja.
Moni rautalampelainen on jättänyt kotikuntansa lisäksi kotimaansa ja muuttanut ulkomaille työn, puolison tai seikkailun perässä.
Presidentinvaalien hopeasijasta taisteltiin Rautalammellakin, mutta Sauli Niinistön ykkösasema ei ollut uhattuna yhdessäkään kunnassa.
Rautalampelaisista käytti äänioikeutettaan 1 740 henkilöä, mikä vastaa 65 prosentin osuutta kaikista äänestäjistä.
Ennakkoäänestämässä kävi 39 prosenttia rautalampelaisista äänioikeutetuista. Äänioikeus on 2 660 rautalampelaisella ja näistä 1 050 äänesti presidenttiä ennakkoon.
On yksi verolaji, jonka kiertämminen onnistuu vain hautausmaalla. Tuo vero tuotti Rautalammelle viime vuonna 1 100 000 euroa
Rautalampi kuuluu niihin noin sataan kuntaa, joissa työttömyys on lisääntynyt reilusti toukokuusta kesäkuuhun.
Erityisesti pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on kasvanut.
Kaksi kolmesta käytti Rautalammella äänioikeuttaan. Ännestysvilkkaus oli keskitasoa koko Suomeen verrattuna.
Kolmannes rautalampelaisista ei malttanut odottaa äänestyspäivää.
Kolme neljästä rautalampelaisesta kuuluu luterilaiseen kirkkoon, mutta osuus pienenee hitaasti.
Kun Rautalammella on 3 300 asukasta ja valtio maksaa jokaisesta kuntalaisesta 3 870 euroa, niin kunta saa selvää rahaa 12,8 miljoonaa euroa, mutta laskentasäännöt ovat monimutkaiset.
Väestön keski-ikä vaihtelee postinumeroalueittain yllättävästi.
Useimpia auton omistajia kiinnostaa tietää, paljonko auto kuluttaa polttoainetta. Nyt kulutuksen seuraaminen on helppoa
Mistä löydän nuohoojan, kirvesmiehen tai hierojan, kun puuttuu vanha keksintö, puhelinluettelo.
Kotikunta.fi on uusi Rautalammen puhelinluettelo ja paljon enemmän.
Täältä on etsitty: Autokorjaamoja, sähkösuunnittelijaa, kaivuria, kirvesmiestä, lastenhoitoapua, joulukuusen myyjää, mansikoiden itsepoimintaa, lasten luontoleiriä jne...
Siirry tekemään ilmoitusta